Lapin Kalamauste
Pussista löytyy mm. tuttu kalan kaveri tilli. Uutta makua saat perinteisistä pohjoisen yrteistä, väinönputkesta ja haprosta. Hapro on tunturikasvi, jota saamelaiset ovat käyttäneet C-vitamiinin lähteenään. Lapin Kalamauste sopii kalaruokien lisäksi salaatteihin.
Väinönputki
Pohjoisten kansojen vihannesta väinönputkea on käytetty rohdoksena ja mausteena ainakin viikinkiajoista. Väinönputken katsottiin auttavan lähes kaikkeen rutosta sydänsuruihin. Tarun mukaan arkkienkeli Gabriel toi tämän ihmekasvin taivaasta ja opetti ihmiset käyttämään sitä.
Tilli
Tilli on kuulunut Pohjolan suosikkimausteisiin 1500-luvulta lähtien. Tilli kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä, mutta on mausteena lähes tuntematon esim. Ranskassa ja Italiassa. Rohtona tilliä on käytetty monissa kulttuureissa rauhoittamaan pikkulapsia. Siemeniä on annettu lapsille pureskeltavaksi, jotta nämä pysyisivät hiljaa kirkossa ja jotta näläntunne häviäisi. Tilllin nimi tulee mahdollisesti muinaiskadinaavisesta sanasta dilla, joka tarkoittaa tuudittelemista.
Fenkoli
Kreikkalaisen mytologian mukaan Prometheus loi ihmiset savesta. Pääjumala Zeus ei suostunut antamaan tulta ihmisten käyttöön, joten Prometheus varasti tulen ja toi sen suojateilleen fenkolin varressa.
Basilika
Basilika on kotoisin Aasiasta ja Afrikasta. Eurooppaan basilika saapui todennäköisesti Aleksanteri Suuren joukkojen matkassa 300-luvulla eKr. Antiikin roomalaisille basilika oli pyhä kasvi. Sen voima saattoi heiketä, jos kasvia ei kohdella kunnioittavasti. Poimintaan kehitettiinkin erityinen työkalu, jolla poimiminen onnistui häpäisemättä kasvin pyhyyttä. Basilikan nimi tulee kreikankielisestä sanasta basileus, kuningas.
Sitruunamelissa
Melissa-sana kasvin tieteellinen nimi Melissa officinalis on peräisin kreikan mehiläistä tarkoittavasta sanasta. Sitruunamelissa on mehiläisten suosiossa, ja sitä käytettiinkin hunajakasvina jo antiikin aikoina. Sitruunamelissan medestä tulee sitruunalle maistuvaa ja tuoksuvaa hunajaa.
